Juhannus sitten oli ja meni. Mitään ihmeempiä en touhuillut, hyvin rauhallisesti elelin, niinkuin aikaisempinakin juhannuksina.

Mulle juhannus ei ole koskaan ollut syy juhlia, mielelläni olen kotona oleskellut ja ollut tyytyväinen pidemmästä viikonlopusta. Raju ryyppääminen ei myöskään mun kohdalla ole koskaan ollut SE juttu. Seuraavana aamuna on huomattavasti mukavampi herätä kun pää ei jomota ja sisuskalut pysyy siellä missä niiden kuuluukin.

Raumalla on muutenkin juhannuksena rauhallista vaikka täällä muutama ylimääräinen heppunen onkin juhlien takia. Itse asun kyllä keskustassa, mutta sen verran syrjässä itse tapahtumapaikasta, että sitä ei oikeastaan edes huomaa, että Rauman asukasluku on kasvanut muutamaksi päiväksi. Mitä nyt vastaan tulee joitakin epämääräisen ja ei niin kovin raumalaisen näköisiä hemmoja.

Ikävää oli ne muutamat kuoleman tapaukset ja pahoinpitely. Kaikkea sitä sattuu, mutta noin isossa laumassa kaikkea ei valitettavasti pysty mitenkään valvomaan. Perjantaina kävin iltakävelyllä aivan alueen vieressä ja olihan siellä telttoja ja ihmisiä. Kaikki paikat aivan tupaten täynnä. Mutta kyllä oli jotenkin ahdistava fiilis. Ihan liikaa ihmisiä samassa paikassa mun makuuni.

Pamelakin sitten tosiaan oli paikalla. Vähän oli epäilyksiä, että mahtaakohan ilmestyä ollenkaan, luultiin Sedun mainoskikaksi. Mutta todellakin oli kuulemma perjantaina käynyt kahdesti lavalla pyörähtämässä. Että ei sen kummemmin ollut esillä. Kuinkakohan huimat kustannuksesta vierailusta aiheutui? Olivat kuulemma ensin yrittäneet Paris Hiltonia tänne, mutta sattuneesta syystä ei ollut päässyt tulemaan. Toivottavasti jatkossakin täällä käy suuren maailman tähtiä, mutta ehkä ensi kerralla jokin suurempi ja kuuluisampi bändi.

Jotta ei ihan kuvaton olisi niin tuskalla ja vaivalla otettu kuva edellisestä tatuoinnista. On aikamoisen hikistä vääntöä yrittää kuvata omaa selkää. :) Kylläpä on töksähtelevää tekstiä, mutta nyt ei niin kauheasti jaksa keskittyä...